"Se on useinkin arkojen naisten ja lasten kauhu. Kun se saa terävät saksinsa isketyksi ihoon kiinni, niin usein jää siltä irti reväistessä pää saksineen ihoon kiinni. Joskus näkee tällaisia mustan ja tummansinisen värisiä kovakuoriaisia, jotka ovat aina 3-4 sentin pituisia, niillä on emaljinkiiltoiset siipikilvet - ja ovat tosiaankin kamalan näköisiä elukoita." (Kivijärvi, Karstula 1940).

"Jäärä" on vanha pässin nimitys, se esiintyy jo Mikael Agricolalla 1500 -luvulla. Nykyään jäärä tarkoittaa kovakuoriaslahkon (Coleoptera) lehtikuoriaismaisten (Crysomeloidea) yläheimon yhtä heimoa (Cerambycidae). Jäärillä on ollut kansan keskuudessa monta nimeä. Callidium violaceum -laji on yleisesti Satakunnan eteläosissa, siis siellä Kokemäen seutuvilla, Köyliön naapurissa, saanut nimen  Papintappaja. Ja osmankäämi, Typha latifolia, se musta pötkylä, sai tietenkin nimekseen Papinkulli. Ja minä vanha jäärä, satakuntalainen pitkula (def. dir.cant. R.Vähäsarja 1989) nain sitten papin. Sit pro ratione voluntas.

Jos törmäät joskus jäärään, suhtaudu siihen tieteellisen rauhallisesti.

Jäärätietoutta lisää: Heliövaara,Mannerkoski,Siitonen: Suomen sarvijäärät. Tremex Press, Helsinki 2004.

Riittäköön syyksi tahtoni.