lauantai, 26. marraskuu 2011
Olen nyt suorittanut Bahá'í-uskonnon kirjekurssin. Kirjekurssin tarjosi Bahaa Esperanto-Ligo. Kurssi oli selkeä ja antoi hyvät perustiedot Bahá'í-uskosta. Aina kannattaa oppia uutta. Kurssia suorittaessani maailmankuvani todellakin laajentui. Jos nyt pitäisi puhtaalta pöydältä valita, mitä uskoa kannatan, niin....
Lisää tietoa löytyy mm. seuraavista linkeistä:
lauantai, 9. heinäkuu 2011
Vladimir Aplatov on kirjoittanut mienkiintoisen artikkelin Venäjän eri alueiden kielten tilanteesta ("ЯЗЫКОВАЯ СИТУАЦИЯ В РЕГИОНАХ СОВРЕМЕННОЙ РОССИИ"). Artikkeli löytyy osoitteesta http://www.strana-oz.ru/?numid=23&article=1043.
Neuvostoliiton aikana vähemmistökieliä ylläpidettiin valtion varoin. Nykyään markkinatalous ei enää mahdollista kansallisten vähemmistökielten kirjallisuuden ja lehtien kustantamista. Televisiossa sen sijaan on vielä esitetään kansallisia ohjelmia.
Monien Venäjän tasavaltojen väestö tuntuu suosivan venäjän kieltä. Kirjottaja löytää siihen kolme syytä.
1. Venäjänkielinen väestö kieltäytyy opettelemasta Venäjän vähemmistökieliä.
2. Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaa, että venäjän kieli avaa heille kaikki portit.
3. Hruštšovin aikaikaisen venäläistämispolitiikan jäljet näkyvät vielä.
Vähemmistökielen aseman ei voi sanoa selvästi korreloivan kielten puhujien määrään, ei puhujien elintasoon eikä edes alueen eristyneisyyteen. Monet vähemmistökielet ovat kuolemaisillaan.
Mikäli vähemmistökieliä halutaan vahvistaa, tarvitaan markkinavoimien ulkopuolista, valtiollista kielipolitiikkaa. Sellaista ei Venäjällä tällä hetkellä ole. Surullista.
lauantai, 2. heinäkuu 2011
Sain hankittua lomalukemiseksi venäjänkielisen oppikirjan "Informatiikka. Algoritmiikka".
Kirjan ensimmäisenä tekijänä on A. K. Zvonkin, siis jo vanha tuttu! Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi 12 - 15-vuotiaille. Kyseesä on jo kirjan 4. painos vuodelta 2006. Kirjaa käännetään parhaillaan englanniksi.
Kirja hämmästyttää monin tavoin. Sen sisältö on painavaa asiaa, se on didaktisesti mainiosti toteutettu. Tämän kirjan jälkeen voi tarttua minkä tahansa ohjelmointikielen oppikirjaan.
Kirja on niin loistava, että oikeastaan tekisi mieli kääntää sekin suomeksi. Mutta kukapa tällaista kirjaa Suomessa käyttäisi? Meillä ei yläkoulun opetussuunnitelmaan kuulu ollenkaan tämän alan asioita. Sinänsä outoa, olemmehan (tai ainakin olimme) Nokia-kansaa. Nyt ymmärrän myös, miksi Itä-Euroopan maissa on paljon hyviä koodaajia...
perjantai, 24. kesäkuu 2011
Kvanttimekaniikkaa esittelevissä artikkeleissa on usein jotain vikaa. Joskus ne ovat aivan liian pintapuolisia, jolloin informaatiosisältö on nolla. Joskus ne taas ovat niin matemaattisia, että ne eivät aukene vielä lukiofysiikankaan jälkeen.
Vuosia sitten löysin hyvän artikkelin, joka sopii luettavaksi lukiofysiikan tiedoilla. Käänsin sen silloin esperantosta suomeksi. Suosittelen.
Konrad Hinsen: Kvanttimekaniikan oleelliset piirteet
lauantai, 11. kesäkuu 2011
Venäjällä avaruuden valloittamiseen liittyy kolme tärkeää nimeä.
Lukion opettaja Konstantin Tsiolkovski ( 1857-1935) on niistä ensimmäinen. Hän suunnitteli avaruuslentoja jo 1800-luvun lopulla ja oli aikansa science fiction -kirjailija. Ja tietysti monessa asiassa oikeassa ja aikaansa edellä.
Sergei Korolev (1907-1966) oli Neuvostoliiton johtava raketti-insinööri ja avaruusalusten suunnittelija.
Juri Gagarin (1934-1965) , maailman ensimmäinen avaruuslentäjä, ei enempää esittelyä kaipaa.
Kesällä 2007 minä, lukion opettaja, osallistuin Moskovan avaruusfysiikan kesäkouluun. Koulun teoriatunnit pidettiin Moskovan alueyliopiston tiloissa.
Pääsimme tutustumaan mm. Avaruuslentojen ohjauskeskukseen ja Tähtikaupunkiin, jossa kosmonautteja koulutetaan. Allaolevassa kuvassa on kosmonauttien koulutuksessa käytettävä sentrifugi.
Museosta löytyi mm. kapseli, jolla avaruudesta tullaan takaisin maan pinnalle.
Palattuani takisin Suomeen käväisin Lappeerannassa tutkimassa hiekkalinnoja. Yllättäen aiheena olikin avaruus. Ja siellähän se Sergei oli!
