"Kohtalottomuus"

Erkki Lyytikäinen kirjoitti Helsingin sanomien kuukausiliitteessä lokakuussa 2005 Imre Kertészin romaanin Kohtalottomuus nimestä. Jutun jujuna oli, että unkarinkielinen alkuperäisnimi Sorstalanság on mahdollista kääntää tarkasti muoto-opillisesti suomeksi  sanalla Kohtalottomuus. "Yhtä suoraan ei nimeä voi kääntää monellekaan tunnetulle kulttuurikielelle", kirjoittaa Lyytikäinen.

Hämmästelin hieman Lyytikäisen rohkeaa väitettä ja selvitin asiaa. Lopulta lähetin Lyytikäiselle kommentin aiheesta. Koska olisin voinut julkaista kommenttini avoimena kirjeenäkin, uskon, että voin sen julkistaa tälläkin foorumilla loukkaamatta kenenkään yksityisyyttä.

 

"Hyvä Erkki Lyytikäinen,

Luin mielenkiintoisen artikkelinne "Kohtalottomuus" HS:n kuukausiliitteestä (lokakuu 2005). Asia kiinnosti minua puhtaasti kielitieteellisesti. En ole missään mielessä kielitieteilijä, kielet ovat kuitenkin aina olleet minulle  jotenkin lähellä sydäntä.

Olen harrastanut myös esperantoa, ja koska myös esperanton sananmuodostus "kohtalottomuudelle" vastaa, niin kuin sanotte "muoto-osa muoto-osalta", suomen kielen ja unkarin kielen sananmuodostusta, asia jäi vaivaamaan minua. Esperantoksi kohtalottomuus on sen-sort-ec-o. Mietin, kuinkahan yleistä kielissä vastaava sananmuodostusmekanismi oikein on.

Välitin artikkelinne Suomen Esperantoliiton postituslistalle, ja sieltä sain lisävalaistusta asiaan. Suomenruotsalaisten mielestä Mannen utan öde olisi  mainiosti voitu korvata sanalla Ödeslöshet, varsinkin kirjan nimenä. Englanninkielinen nimi kirjalle oli ensimmäisessä painoksessa Fateless, mutta toisessa painoksessa jo Fatelessness.

Unkarilainen Istvan Ertl, joka nykyään toimii EU:n kääntäjänä Luxemburgissa, välitti lisää mielenkiintoisia tietoja. Saksaksi kirja on käännetty nimellä Roman eines Schicksallosen, ranskaksi Etre sans destin, italiaksi Essere senza destino, espanjaksi Sin destino, puolaksi Los utracony ja venäjänkielinen käännös Ertlin mukaan lienee Bez sudjbi. Kaikki siis varsin epäsuoria käännöksiä.

Mutta yllätyksiäkin löytyy. Romanikielessä Kohtalottomuus on Bizhelyakipe, muoto-opillisesti yhtenevä suomen, englannin ja esperanton kanssa. Löytyyköhön tähän ryhmään vielä paljonkin muita kieliä, jotka mahdollistavat sananmukaisen käännöksen?

Ertl kertoo edelleen, että mongolian kielen kääntäjä törmäsi käännöksessään sensuuriin. Kustantaja ei tuntenut unkarin kieltä, mutta tietysti venäjä oli tuttua. Hän ei venäjänkieliseen kaksisanaiseen otsikkoon vedoten voinut sallia yksisanaista otsikkoa kirjalle, vaikka sellainen mongolian kielessä olikin olemassa!

Kohtalottomuudellakin on siis monta kohtaloa.

Syysterveisin

Pekka "

 

5.2.2006 Erkki Lyytikäinen vastasi kommenttiini seuraavasti:

Hyvä Pekka Välimäki,

kirjoitan kiittääkseni mielenkiintoisesta kommentistanne lokakuun Kohtalottomuus-pakinaani. Se, että vastaan vasta nyt, johtuu siitä, että löysin Kuukausiliitteen välittämän viestinne vasta toissapäivänä siivotessani sähköpostiani vanhalla työpaikallani. Jäin nimittäin kesällä eläkkeelle, enkä ole sen koommin juuri selaillut työpostiani, kun se on kotoa käsin webmaililla aika hidasta.
Tällä välin minuun on ottanut yhteyttä myös Kohtalottomuuden suomentaja Outi Hassi, ja hän kertoi samaa kuin Te teoksen ruotsin-, englannin- ja ranskankielisestä nimestä. Ruotsissakin tuo Ödeslöshet oli kuulemma pitkään tulossa nimeksi, mutta sitten se viime hetkellä vaihdettiin.
Olin siis jossain määrin väärässä, tai ainakin panin mutkia suoraksi. Tokihan tiesin tällaisenkin sananmuodostustavan olevan olemassa myös ei-uralilaisissa kielissä, mutta käsittääkseni sitä vieroksutaan juuri siitä syystä, että siihen ei sisälly henkilöviittausta. Se on indoeurooppalaisella aika kylmä ja outo. Tosin kylmä ja outohan on myös Kertészin romaani, tavallaan, joten ehkäpä nimi on ihan sopiva.
Mongolian tapaus on mielenkiintoinen. Turkkilais-tataarilaisella kielikunnalla, johon mongolikin kuuluu, on monia samanlaisia rakennepiirteitä kuin uralilaisella, vaikkei sukulaisuudesta olekaan kysymys. Olisikohan mongolissakin unkarin mukainen rakenne yhtä helppo ja vaivaton kuin suomessa, mene ja tiedä.
Kiitokset yhteydenotosta, hyvää kevättä toivottaen,
parhain terveisin

Erkki Lyytikäinen